Pikainen huomio: suklaanhimon tyydyttäminen illalla on paljon vaikeampaa kuin aamulla. Testasimme asian eilen ja tänään D-K:n lähisukulaisten lähettämillä belgialaisilla konvehdeilla. Söimme eilen elokuvaa katsellessa ainakin kolme jyrsijään ilman mitään haittavaikutuksia. Tänään aamiaisen jälkiruoaksi nautittu valkosuklaapäällysteinen pähkinäkreemitäytteinen konvehti sen sijaan riitti aiheuttamaan kummallekin vältavan suklaaähkyn. Pitkään aikaan ei ole tehnyt näin vähän mieli suklaata. Hämmentävää.
Terveelliset elämäntavat eivät kuitenkaan vielä uhkaa ainakaan Marsua, joka löysi taannoin lähikaupan pakastekaapista leivitettyjä mozzarellatikkuja. Niitä on tietysti pakko kokeilla: leivitettyä juustoa on nähty viimeksi Unkarin-lomalla liki vuosi sitten. Harmi, että enää ei tule käveltyä siinä määrin kuin hamassa menneisyydessä vaihto-opiskelijana, jolloin leivitettyä mitätahansa saattoi syödä joka päivä. Linjavikoja olisi paljon väehmmän, jos työmatka olisi vaikka parikin kymmentä kertaa sen mittainen kuin nyt.
Nyt pittää kai lähtiä töihin katselemaan sähköposteja; ennen yhtä tulen kuitenkin vielä kotiin ja laitan juustot uuniin. Namiti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Sydämelliset terveiset Johannes Kulholta, joka heräilee sylissäni. Olen jo kertonut hänelle Marsu-tädistä ja D-K-sedästä. :) Ryttis vain katsoi minua ja näytti mietteliäältä. "Hassut nimet niillä" hän ajatteli, mutta ei sanonut mitään ääneen. ;)
-M
Lähetä kommentti