Paas soittain se viä kertaalleen, Kalevi

Oltuani liki kaksi kuukautta kaksin päänsisäisten ajatusteni kanssa olen tullut siihen tulokseen, että kirjoittaminen kannattaa aina. Suunnittelin opettelevani pitämään merkinnät säännöllisinä ja tarpeeksi lyhyinä, ettei stressi vapaa-ajan viettämisestä tietokone sylissä kasvaisi kohtuuttomaksi. Lisäksi päätin valita blogin kehykseksi sellaisen aiheen, joka varmasti säilyy elämässäni ajankohtaisena pitkään - mieluiten useampia vuosia - ja johon en takuulla kyllästy.

Loppujen lopuksi se oli yllättävän helppoa.

Pidemmittä metailuitta suoraan aasiaan. Kaksion seinät sulkevat nyt sisälleen onnellisen ja sopusointuisen Jyrsijät-Projektin, joka viettää laatuaikaa paljolti samoin tavoin kuin aina ennen muuttoakin - kyhjöttämällä huoneen vastakkaisilla seinustoilla kumpikin oman sylikoneensa kanssa. Varsinkin Data-Kurre saa paljon omaa aikaa kotona Marsun ollessa töissä kantamassa kattiloita vaihto-opiskelijoille. Niinpä oli oikeastaan varsin iloinen yllätys, että Data-Kurre kutsuttiin koko lauantaipäiväksi remontoimaan vanhan pehmomiekkailutoverinsa uutta perheasuntoa ilman velvoitetta ottaa Marsua mukaan. Niinpä koko iloinen pitkä päivä kului pikku askareissa ja askarteluissa, joiden tekeminen on hauskinta itsekseen: legosurfailua Internetissä, kenkälaatikon päällystämistä somalla kukkatapetilla ja imurointia (sic!).

Kivaa oli myös saada kylään Helmipöllö, jonka kanssa on aina hauska praakata ja purkaa sydäntään. Tällä kertaa jutustelu sujui leppoisasti karjalanpiirakkalautasen ja hedelmäsalaattikulhon ääressä. Karjalanpiirakat tekivät samalla Marsun lounaan virkaa, sillä tänään ei tehnyt mieli laittaa ruokaruokaa vain itselleen. Neljä piirakkaa munavoin kanssa riitti hyvin täyttämään Jyrsijän vatsan; jälkiruoaksi nautittiin itsetehtyä hedelmäsalaattia, jossa vain ananas tuli purkista. Kaiken lisäksi jääkaapista löytyi vispikermatetra, jonka viimeinen käyttöpäivä vaani uhkaavan lähellä. Sehän oli suorastaan välttämättä vaahdotettava hedelmien kylkiäiseksi.

Illalla Projektimme on jalkautumassa kylään kauempana tiilitalossa asuvien ystävien luo. Vaikka omasta saunavuorosta maksetaankin huikeat 4 euroa kuussa, varsinkin Marsu saunoo mielellään edelleen vanhojen maankiertäjätoverien kanssa. Syyt tähän ovat osin perin itsekkäitä: toki ystävien kanssa rupattelu ja kuulumisten vaihto on oikein mukavaa, mutta melko paljon painavat myös pariskunnan toisen puoliskon leipomukset ja muut herkut. Kuulin huhun, jonka mukaan tänään olisi tarjona marjapiirakkaa. Tieto on mentävä tarkistamaan paikan päälle. Kiitos kutsusta.